Pierre Hadot

Pierre Hadot (21. helmikuuta 1922 Pariisi, Ranska – 24. huhtikuuta 2010) oli ranskalainen filosofi ja filosofian historioitsija, joka oli erikoistunut antiikin filosofiaan ja erityisesti uusplatonismiin. Hadot oli École des hautes études en sciences sociales (EHESS) -koulun johtaja vuosina 1964–1986. Vuonna 1982 hänet nimitettiin Collège de Francen professoriksi kreikkalaisen ja roomalaisen ajattelun historian oppituolille (chaire d'histoire de la pensée hellénistique et romaine). Hän jäi eläkkeelle tehtävästä vuonna 1991, jolloin hänestä tuli collegen professeur honoraire.

Hadot tunnetaan muun muassa filosofian käsitteen analyysistään antiikin Kreikassa teoksessaan Mitä on antiikin filosofia? (1995). Hadot tunnisti ja analysoi antiikin filosofian "hengellisiä harjoituksia" (mikä edelsi Michel Foucault'n kiinnostusta näihin käytäntöihin hänen Seksuaalisuuden historiansa toisessa ja kolmannessa osassa). Hadot katsoi, että Sokrateen hahmo on avain filosofian alkuperäisen käsitteen löytämiseen. Sokraattista terapiaa luonnehti ennen kaikkea yhteys ihmisten välillä. Hadotin toistuva teema on, että filosofeja tulisi arvioida sen mukaan, miten he elävät elämäänsä, mitä he tekevät; ei sen perusteella, mitä he sanovat. Filosofia ilmenee keskustelussa, ei kirjoituksissa ja luennoissa; näin filosofia sellaisena kuin sitä opetetaan yliopistoissa on enimmäkseen vääristymä alkuperäisestä.